Kurren viemää

Pikkukurreista yksi on saanut silmät ja nyt sen ryntäilyä ei sitten rajoita mikään. Ei siinä mitään sinällään mutta se villitsee vilistäessään muutkin kaksi jotka eivät vielä näe. Lisäksi Pusu kaikessa viisaudessaan on valinnut pesäksi kaikkein korkeimmalla sijaisevan vanttuun niin siinä on sitten katastrofin ainekset ilmassa. Pieni silmätön ryntäsi ulos pesästä ja pudota mäjähti onneksi vain 5 cm alempana olevan pesän katolle hirvittää ajatellakin kuin olisi käynyt jos se olisi tippunut koko 170 cm matkan pohjalle. Pikkuinen onneksi jähmettyi paikoillaan eikä liikkunut milliäkään. Mieti itse miltä tuntuu olla oudolla pinnalla herraties missä ja vielä näkemättä. Pusu oli mäsäämässä pähkinää eikä välittänyt tippaakaan poikasen ahdingosta. Emäntä ja kuuluisa eläinsuojelutantta olivat myös voimattomia he kun, kuuluvat näihin persjalkaisiin, kummankin ylettyminen on samaa luokkaa, kuin kyykyssä olevalla mannaryynillä eli lyhyitä nysiä molemmat. Tilanteen pelasti Mari The Urhokas joka 20 cm pidempänä ylettyi helposti nappaamaan hangoittelevan pokson kiinni ja siirtämään sen takaisin pesän suojiin. Koko yhteisö hurrasi jopa Aatu.

Kauhulla tulevia päiviä odotellen:
Julli

Mitä kumman sotkua on ilmestynyt tänne kirjoitusten väliin … kurretv  mikä? Kuka riivattu täällä sotkee Aatuko? Vai virus…

Ei kuulkaa se on kuulema nuo meidän palveluskunta tiesi Äly ja Väläys kertoa, koska nyt kuulema kuvataan niitä. Ne on lisänneet meille kameran kuvaamaan meitä ketä milloinkin  hui olkoon sentään …. että kaikkea pitää ollakin. Vähemmästäkin on palvelusväki joskus saanut potkut.

Kiivastuksissaan keuhkosi Julli

Olli iso O tässä terve kaikille.

Kurrejen jälkikasvu on nyt esitelty yhteisöllemme. Kyllä oli somia pikkuisia vallan tässä raavaalla uroksellakin silmä kostuu. Ja entäs onnellinen isukki sitten sekin näki poikasensa ensimmäisen kerran eikä pysynyt nahoissaan häntä pörhössä posotti ympäri häkkiä eikä varmaankaan vähiten siitä syystä, että koko 3:n kopla on aivan sen näköisiä.

Hiirten häkistä kuuluneista muutamasta sora äänestä “Moinen ylisöpöily pitää lailla kieltää” ja “nehän näyttää ihan viirullisilta katkaravuilta” ei pidä välittää etenkin, kun kyseessä oli todennäköisesti Aatu itse.

T:Olli

Niinkin mokkulat kertoi meillä on kauan kaivattua perheen lisäystä. *Julli röyhistää rintaansa*. Ihmeiden aika ei ollutkaan ohi. Nyttemmin ja siitä syystä Pusu jahta minua ympäri häkkiä aina tavatessaan. No ei se mitään saan lohtua naapurihäkin leskiltä kunhan tarpeeksi säälittävästi kuiskuttelen niiden korvaan “Vaimoni ei ymmärrä minua”. Meillä olikin jo Kippun kanssa hellä hetki hamstereiden entisessä asunnossa tässä muinoin nyt epäilen vahvasti sen olevan pieniin päin. Pusu kuului piipittävän eilen siihen maliin, että nyt kun on alkuun päästy niin se aikoo taas lisääntyä ja täyttää maan. Kyllä meikäpojalle nyt elämä hymyilee.

Emäntä kertoi Pusulla ja minulla olevan 3 poikasta itse en ole uskaltanut pesään päinkään katsomaan tilannetta. Ihan ovat isukin näköisiä viirukkaita tosin karvattomia nilkiöitä vielä. Muutenkin isin poikia ihan selvästi ei vielä ole silmätkään auki mutta hirveää riitaa ja torailua pidetään jo, pesäkinnas vaan heiluu, kun rähistään.

Pikku degut muuttivat vieroitukseen toissapäivänä Swide mamma ei niitä näyttänyt suuremmin suremaan jäävän. Samoin Tytti ja Titti ottavat nyt levon kannalta saatuaan tississä roikkuvat poikaset pois haittointa.

Aatu hiiri (todennäköisesti naaras) todella verenhimoinen yksilö on nyt purrut emäntää 4 kertaa. Yritti se purra eläinsuojelu Tanttaakin joka hyvää hyvyyttään tarjosi sille korppua. Korpun sai tynkea sen mielestä sinne minne aurinko ei paista mutta sormea se selvästi yritti hivotella vesi kielellä. Onneksi syöttäjää oli valaistu sen kummallisista mieltymyksistä ja nyt jäikin sormifile saamatta. Koko muu revohka toistaiseksi yhteisnimeltä “ujot piimät”  vaikuttaa tosi kiltiltä. Siis Aatu ja ujot piimät hmm kulostaa ihan joltain akkain itkettäjä humppapumpulta niinkuin s.silmu ja yölintu hui kamala toivottavasti nämä eivät ala laulaa, ei se kylläkään ole suotavaa jäljempänäkää mainitulle.

Arvoisat lukijamme nyt pitkän hiljaisuuden jälkeen on suorastaan pakko kertoa kuulumiset, koska herrasväki kurre ei myöhemmin kerrottavasta syystä näytä saavan mitään aikaiseksi niin me Äly ja Väläys täällä päivitämme eliöyhteisömme nykytilan (muistenette ettei Väläys ressu edelleenkään osaa kirjoittaa eli Äly tässä rustaa) .

Ajasta iäisyyteen ovat siirtyneet: gerbiilipariskunta Irokeesi ja Musti sekä hamsteripariskunta Nenu ja Syöjätär. Kaikki korkean iän väsyttäminä samoin myös sijoitushamsteri Rasmus, joka saavutti kunnioitettavan 2v 8kk iän. Kaikkia kaipaamaan jäivät liuta poikasia ja niiden poikasia  Nenua ja Syöjätärtä erityisesti Pähkinä, Helinä, Bella  ja Rasmusta lisäksi Roosan perhe.

Autuaammille jyvämaille aivan liian nuorena siirtyi Heppu orava 11kk iässä äkillisen sairauden murtamana. Suremaan jäivät Kippu ja Kukkis (italian viimekesäiset tulokkaat).

Uusia tulokkaita yhteisössämme on 5 okahiirtä. Melkoisia kummajaisiasia nekin -ja nyt Väläys hiljaa kyllä ne ovat kummajaisia vaikka oletkin ihastunut siihen pyylevimpään hiireen-. Yksi niistä on jo saanut tunnolleen aivan hirmuisen synnin se purra naukkasi emäntää sormeen. Nyt meitä on alkanut kalvaa epäilys … nämä elikot ovat Saksasta tulleita niin ettei vaan se verenhimoinen yksilö ole uudesti syntynyt Hitler. Odotamme jatkoa hengitystä pidätellen.

Olli, Tytti ja Titti chinshillat ovat saaneet poikasia yhteensä 3 kappaletta. Pikkupallero ovat jo 2 kk ikäisiä ja juuri vieroitettu emoista. Tämä tarkoittaa sitä, että Olli asuu niiden kanssa samassa häkissä alun, että tulisi hieman pehmeämpi ero poikasille. Tytti ja Titti lomailevat a syövät extraherkkuja sillä välin, kun Olli toimii yksinhuoltajana.

Ruotsalaismamma Degu pyöräytti 8 poikasta 5 viikkoa sitten. Niistä 7 jäi henkiin nyt niiden häkissä (sattuu valitettavasti olemaan meidän yläkerrassamme) vallitsee sellainen jyminä ja älämölö ettei yön lepoa eikä päivän rauhaa. Kauhun hetkiä koettiin myös mamman odotus ajan loppuaikoina silloin vaikutti todella räjähdys alttiilta muorin mahan vain kasvaessa ja kasvaessa ja KASVAESSA.

Kaikkein suurin yllätys ja täysin odotamaton lisääntyminen tapahtui tänään, kun herrasväki kurre saattoi maailmaan perheenlisäystä. Kukaan siis ei itse Jullikaan ollut uskoa asiaa todeksi. Yhtäkkiä Pusun pesästä vain alkoi kuulua kummaa hentoa piipitystä ja jonkin ajan päästä juomapullolla nähtin vierailemassa silminnähden hoikistunut Pusu. Sen mahan seutua onkin seurattu suurella kiinnostuksella ei tosin todellakan kukaan osannut arvata asian oikea tilaa näin monen vuoden yrittäisen jälkeen. Poikasten lukumäärästä ei ole annettu tiedotetta. Emäntä joka ei myöskään innoltaan  ole nahoissan pysyä oli varovaisesti tunnustellut ja löytänyt ainakin yhden nilkiön. Yhteisömme ONNITTELEE Kurrejen perhettä.

Kuvia luvassa kunhan niitä saadaan haalittua perhealbumeista.

Kevätterveisin Äly ja Väläys

Minun ansiostani oli tänään mainio päivä koko eliöyhteisöllämme. Emäntä oli antamassa meille jukurttia ja minä vikkelä kaveri kun olen muljahdin aivan käsittämättömän pienestä välistä vapauteen. Hetki siinä leikittiin hippaa emännän kanssa häkin oven “paremmalla” puolella (siis ulkopuolella) minä voitin ja pääsin jatkamaan matkaa huoneeseemme. Sitten emäntä päätti päästää myös Pusun häkistä ja alkoi siivota sitä kun olimme kerrankin poissa jaloista. Teki oikein suursiivouksen. Me ryntäilimme innoissamme ympäri huonetta siinäkarisi chilloiltakin unet samoin pikkuoravat ja Degut seurasivat innolla Pusu enimmäkseen nääs pomppi Degujen häkin päällä. Sitten minua alkoi harmillisesti kiinnostaa uusi järjestys mikä häkisämme alkoi muodostua ja menin tutkimaan. Eikös Pusun lahoaivo ollut samaan aikaan juuttunut roikkumaan häkin oveen (no vissiin minun syy minä lennätin sitä juuri) emäntä samassa tälläsi ovet kiinni ja siellähän oltiin napeksessa.

Sitten emäntä päätti siivota myös pikkuoravien häkin … ne sitten olivat typertyneitä vapaudestaan juoksivat kuin päättömät kanat innoissaan ja keräsivät kaiken irrallisen ruuan poskipusseihinsa kunnes näyttivät koobra käärmeiltä. Ukkeli kävi kiusaamassa meitä häkin katolla mutta minä ajoin sen pois. Siitä kostoksi se tiputti meidän juomapullon ja se särkyi …arrgghh. Niitähän ei tietenkään saanut häkkiin takaisin ennen kuin ilta alkoi pimetä jolloin ukkeli ja toinen tytteli menivät itse häkkiin ja kippurahäntäinen otus näkyi muuttaneen Ollin talouteen alivuokralaiseksi. Siellä se puuhaili Titin tai Tytin (ei niitä kukaan toisistaan erota) kanssa ja viihtyi hyvin. Sieltä emäntä sen sitten noukki putkeen ja palautti omaan pesään.

Tälläistä tälläkertaa

T:Julli

Nyt se myrkyn lykkäs, ei oltu vielä ehditty toipua pikku-kurrejen invaasiosta niin Sviidenin maan vintiöille koitti iloinen perhetapahtuma. Neljä pientä degun poikasta pullahti maailmaan muutaman päivän aikana epäilyttävän paksuksi paisuneesta emosta. Niillä oli heti syntyessään silmät auki ja karvat päällä. Vuorokauden päästä ne vilisti jo ympäri häkkiä. Yletöntä söpöilyä, etten sanoisi kyllä valtio kohta keksii alkaa sitäkin verottaa. Nyt ne ovat sitten jo 7 viikkoa vanhoja ja muuttivat omaan häkkiin ja kohta lähtevät omiin koteihinsa. On niitä ja niiden pöljäilyitä seuratessa vierähtänyt tovi jos toinenkin. Hupaisn hetki oli se kun yksi niistä kiipesi emännän käteen ja sitä pitkin olkapääle ja siitä vielä hiuksiin jonne se sitten sotkeentui ei ollut paremmasta takkukasasta väliä.

Yhtä hauskaa eliöyhteisöllämme oli Nenun pesueen kustannuksella muutamaa päivää myöhemmin. Nenu ja 4 poikasta oli äkännyt pesään saapuneen kupillise jukurttia ne oli 5 henkeen piirittäneet kupin  ja Syöjätär emo tajusi tilanteen  ylätasanteelta käsin. Sen pienessä pollassa välähti ajatus “tässähän voi jäädä kokonaan ilman, jollei heti tee jotain” sitten se siitä ampaisi tasanteelta alas ja kuin ollakaan kuppi oli suoraan alla. Siihen se sitten lätsähti suoraan hapanmaitovalmisteeseen loiskaus vain kuului. Kuvitelkaa mikä siivo tulee keilapallon muotoisen otuksen syrjäyttäessä lähes kaiken kupin sisällön ja minne ne menee no ukon ja jälkikasvun päälle tietenkin mihinkäs muualle. Sitä jupakkaa naurettiin pitkään ja hartaasti siinä muiltakin, kun Väläykseltä lirahti pissat alle.

Pikku kurrejen uros (mahdollisesti saa nimekseen Kääpä) pääsi karkuun häkistään jukurti tarjoilun yhteydessä (ei ollut sama kerta kun hamsterien kylpy). Minä urheasti hyökkäsin sen varpaiden kimmuun, kun se ylitti meidän häkin ja jäi nuuskimaan meitä. Julli ei ehtinyt tajuta ollenkaan koko otusta. Se ehti pörrätä ympäri huonetta ennen kuin Julli äkkäsi  sen. Sitten sen varpaat olikin vaarassa, jos se tuli vähänkään meidän seinälle. Ja Jullin verenpaine tapissa mokoman tunkeilijan takia. Ihmiset yritti huiskaa sitä takaisin häkkiin mutta ei. Sitten se viimein nuljahti takaisi taisi tulla raukalle jano. Vähältä piti ettei tytöt samalla päässeet ulos.

Olli, Tytti ja Titti muuttivat samaan häkkiin tarkoittaa, että väliseinä niiden asumusten väliltä poistettiin. Siellä ne nyt söpöilee useimmiten samassa pesäpöntössä kaikki 3. Epäilemme porukan pian saavan lämpöhalvauksen.

T:Pusu

degu 1vrk

degu 5 viikkoa

eipä olekaan Julli vaan toinen uusista tytöistä

Uutis ankkurina ‘Olli iso O ‘

Voi hyvät hykkyrät mitä ne ihmiset nyt meni tekemään. Kauhulla huomattiin että palveluskuntamme karkasi lomalle ja luultiin että nyt nälkään kuollaan mutta onneksi ne hommasi meille hoitajaksi oikein ihka-aidon eläinsuojelu tantan (sellainen kun sattuu löytymään perheestä) joten palvelu oli asiantuntevampaa kuin yleensä …lisäksi tämä ihminen tunnetaan hyvin hellämielisenä ja siksi siltä sai ruinattua paljon makupaloja. Jopa Sviideninmaan vintiöt ovat tajunneet asian ja käyttivät sitä seikkaa sumeilematta hyväksi. Ei tarvitse kun näyttää surkeata ja kuihtuneelta (Äly on tässä mestari vetämään vatsan sisään) niin johan irtoaa herkkuja.

Ette muuten usko mitä ne raahasi sieltä matkalta me ei vielä oikein olla päätetty olisiko ne pitänyt tuoda vai ei. Onhan niitä kiva katsella ne on yhtä vilkkaita kuin vakallinen kirppuja, sillä joka on joskus yrittänyt pyydystää kuumemittarista karannutta elohopea palloa lattialta on pieni aavistus näisen uusien tulokkaiden vilkkaudesta. Äärettömän uteliata ja leikkisiä kavereita. Ai mitä ne on.. no ensivilkaisulta voisi luulla näkevänsä Jullin kolmena kappaleena kunnes tajuaa, ettei Julli ole siellä päinkään.  Tänne siis muutti 3 uutta Siperia maaoravaa suoraan Italiasta. Ensijärkytyksestä toivuttuaan Julli aloitti hihittä aivan hysteerisesti, se nääs äkkäsi kuinka pieneen häkkiin ne muuttivat. Lopulta se oli jo sitä mieltä, että pienet saavat muuttaa meidän pesään mutta sitten isäntä raahasi sisään uuden saman kokoisen,  kuin meilläkin on.

Nyttemmin herrasväki Kurre tuntuu tekevät tikusta asiaa, jotta voivat kyylätä uusien tekemisiä. Kukaan e voi uskoa Pusun ja Jullin liikkuneen joskus niin kovaa.

Kurret varmaan kirjoittaa lisää jahka ensi toipuvat.

T: Olli